Arvostelussa Battleborn

Battleborn Kehittäjä: Gearbox Software Julkaisija: 2K Games Julkaisupäivämäärä: 3.5.2016 Ikäraja: 16 Alustat: PS4, Xbox One, Xbox 360, PC Arvosteltu: PlayStation 4 Resoluutio: 1080p Ruudunpäivitys: 30 fps Yksinpeli Moninpeli, 2-10 pelaajaa Pelin kotisivut

Overwatch, Paragon ja nyt Battleborn. Värikkäille tiimipohjaisille nettiräiskinnöille on tällä hetkellä tunkua. Paremmin mainiosta Borderlands-pelisarjasta tunnettu Gearbox Software julkaisi oman sankariräiskintänsä juuri ennen odotetun Overwatchin julkaisun. Battleborn sekoittaa perusmoninpeliräiskintöihin MOBA-peleistä tutun pelimuodon sekä Borderlandseista tuttua co-op räimettä.

Sekalainen joukko sankareita

Battleborn on jaettu kahteen osaan, pelin tarinalliseen co-op-kampanjaan ja toisia pelaajia vastaan pelattavaan moninpeliin. Molempiin pelimuotoihin on valittavaksi 25 erikokoista ja näköistä sankaria, jotka poikkeavat ilahduttavan paljon toisistaan. Mukana on melko peruskattaus sankarityyppejä: on tankkeja, vahingontekijöitä, parantajia ja tukihahmoja. Hahmoissa on kuitenkin mukavasti eri vivahteita näistä perustyypeistä, kun joukkoon lukeutuu miekkamiehiä, tarkka-ampujia, lentokykyisiä rakettihaukkoja sekä tietenkin pakollinen meksikolainen painija. Vaikka hahmot periaatteessa voi lokeroida omiin genreihinsä, mikään niistä ei ole täysin sidottu tiettyyn pelityyppiin. Parantajilla voi myös saada tappoja ja tarkka-ampujilla voi myös huitoa eturintamassa.



Jokaisella hahmolla on kolme erikoiskykyä. Kaksi heikompaa, joita pystyy käyttämään noin kymmenen sekunnin välein ja yksi superkyky, jota voi käyttää kun saavutusmittari täyttyy. Mittari tikittää sen nopeammin mitä enemmän kentällä saa aikaan. Tapoista, tehtävien onnistumisesta ja kaverien avustamisesta saa mittariin täytettä. Erikoiskyvyt noudattavat suurimmissa osin samaa kaavaa, heikommista kyvyistä toinen auttaa vahingon tekemisessä ja toinen tiukoista paikoista pakenemisessa. Superkyky yleensä aiheuttaa paljon vahinkoa useammalle vastustajalle. Pelin aikana hahmot saavuttavat tasoja, jolloin pelaaja voi valita hahmollensa uuden taidon tai ominaisuuden kahdesta vaihtoehdosta. Moninpelin puolella pelaajat kestävät paljon rangaistusta eikä pelkästään perusaseella yleensä saa tappoja aikaiseksi. Tämä tekeekin erikoiskykyjen oikeanlaisesta ja oikea-aikaisesta käytöstä elintärkeää. Esimerkiksi perussotilasta eniten muistuttava Oscar Mike voi hetkellisesti muuntautua näkymättömäksi, jonka avulla voi livahtaa vastustajan lähietäisyydelle, heittää tämän jalkoihin napalmikranaatin ja tämän jälkeen viimeistellä vihu rynnäkkökiväärillä. Battlebornin paras ominaisuus on, että yksikään tappo ei tule helpolla, jokainen onnistuminen vaatii paljon ja sitä myötä myös tuntuu paremmalta.

Monipuolinen moninpeli

Moninpelin puolelta löytyy kolme eri pelimuotoa, perinteinen alueiden valtaus, suoraviivainen tekoälyapulaisten saatto sekä pelin suola Incursion, joka lainaa ideansa MOBA-peleiltä. Incursionissa pelataan putkimaisella kartalla, jossa molemmilla joukkueilla on kaksi liikkumatonta jättiläisrobottia. Peli voitetaan tuhoamalla vastustajan robotit tai ajan loppuessa lasketaan kumpi joukkue sai tehtyä enemmän vahinkoa robotteihin. Joukkueilla on apunaan loputtomat aallot pieniä tekoälyrobotteja, jotka liikkuvat tiettyä reittiä pitkin kohti jättirobotteja ampuen samalla kaikkea liikkuvaa. Pelaajat voivat myös värvätä avukseen isompia robotteja sekä reitin varrella töröttäviä tykkitorneja. Valuuttana toimii karttaan ripotellut kristallit. Kartalta löytyy myös muutama iso peikko, jotka peittoamalla saa ne avukseen. Incursion on hauskaa ja monipuolista mättöä, jota jaksaa pelata pidempäänkin. Ongelma tulee kuitenkin sisällön puutteesta. Jokaisessa pelimuodossa on vain kaksi eri karttaa. Vehreä Overgrowth on selkeästi parempi kuin synkkä Echelon. Kun kartta valitaan pelaajaäänestyksellä Overgrowth on käytännössä ainoa pelattava kartta. Pidemmän päälle saman kartan pelaaminen väsyttää. Gearbox on onneksi luvannut ilmaisen päivityksen muodossa yhdet lisäkartat kaikkiin pelimuotoihin.

Tylsä kampanja

Kamppanjamoodissa maksimissaan viisi pelaajaa heitetään laajaan karttaan, jossa tehdään yleensä tavanomainen juokse tänne - puolusta tätä -tehtäviä. Tehtävän lopussa odottaa pomotaistelu. Ennen tehtävän alkua ja sen jälkeen nähdään juonta edistävät videopätkät. Myös kesken tehtävän juonihahmot höpöttävät lähes lakkaamatta. Höpötyksien seassa on kourallinen hauskoja vitsejä, mutta muuten juoni on täysin unohdettava. Sama ongelma vaivaa koko kampanjamoodia, se tuntuu täysin turhalta. En saanut mitään irti pelkkien tekoälyvihollisten ammuskelusta. Borderlandseista tutut roolipelielementit olisivat voineet vahvistaa kamppanjakokemusta, nyt se jää täysin tyhjäksi.

Karkin värinen maailma

Visuaalinen ilme Battlebornissa on pirteän karkkimainen. Hahmojen hullunkurisuus on viety mahdollisimman pitkälle. Pienen mäen kokoinen hillbilly Montana huitoo minigunilla, pingviini-Tobylla on jättirobotti ja teini Sheynellä on Aurox-demoni apunaan. Kaikilta hahmoilta löytyy hauskoja one-linereita sekä emoteja, joilla voi virnuilla vastustajille tapon jälkeen. Pelin julkaisussa joissakin kartoissa esiintyi päivitysnopeuden tippumista pätkimiseen asti, tämä on sittemin korjattu mutta pieni lisä päivitysnopeuteen ei silti olisi pahitteeksi.

Yhteenveto

Battlebornista paistaa, että tekijät eivät ole osanneet päättää minkälaista peliä haluavat tehdä. Incursion toimii, mutta koska se on jätetty vain yhdeksi pelin moninpelimuodoista sisältöä on aivan liian vähän. Yksi toimiva kartta ei vain ole tarpeeksi. Turhan kamppanjamoodin olisi voinut hylätä alkuunsa ja keskittää resurssit toimivaan moninpeliin. Hauskat ja monipuoliset hahmot sekä haastava moninpeli pelastavat paljon, mutta eivät tarpeeksi. Battlebornista ei ole Overwatchin kaatajaksi.

Plussat [+]	Miinukset [-]
+ Monipuoliset hahmot + Incursion-pelimuoto + Sopivan haastava moninpeli	- Kampanja ja sen juoni - Moninpelisisällön vähyys